maanantai 29. toukokuuta 2017

Kansanedustaja Pirttilahti Kemerasta: ”Uutta hakusulkua ei ole tulossa.”

Teemu Varjosen kirjoittama "Metsästä kestävästi energiaa ja työtä" -hankkeen avajaisista 19.5.2017

Sahalahden Kontulaan oli 19.5. perjantaina kokoontunut viitisenkymmentä metsänomistajaa ja alan toimijaa Metsästä kestävästi energiaa ja työtä -hankkeen avajaisiin. Metsänhoitoyhdistys Roineen kahden ja puolen vuoden mittaisen kestävän metsätalouden kehittämishankkeen lähtölaukauksessa kansanedustaja Arto Pirttilahti teki laajan katsauksen niin EU:n kuin Suomen hallituksenkin metsäalaa koskettaviin linjauksiin. ”EU:lla ei ole metsäpolitiikkaa”, painotti Pirttilahti. Suomalaista metsätaloutta ja metsänomistajaa säädellään mm. ilmasto-, ja maatalouspolitiikan kautta. Pirttilahti kiitteli ministeri Tiilikaista ahkerasta reissaamisesta Suomen hyväksi ympäri Eurooppaa.


Digitalisaation ja metsävaratiedon käytössä on syytä olla tarkkana, kommentoi metsätalousneuvos Jarmo Toukola.
Kuvaaja: Ilkka Heinonen


Roineen hankkeella metsien kestävää käyttöä halutaan edistää saattamalla metsät entistä paremmin hoitotoimien ja hakkuiden piiriin. Erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien kunnostukseen liittyy keskeisesti valtion Kemera-tuki. Viime syksystä tämän vuoden huhtikuulle kestänyt hakusulku on viivästyttänyt kunnostustöitä ja luonut epävarmuuden ilmapiiriä. Pirttilahti toi Kontulan yleisölle toivottuja terveisiä valtion aikeista Kemeran suhteen. Nyt hakemukset, toteutusilmoitukset ja maksatukset ovat pysyneet hyvin tasapainossa – raha liikkuu ja työt saadaan tehtyä. ”Uutta hakusulkua ei ole tulossa”, kansanedustaja totesi ja toivotti Metsästä kestävästi energiaa ja työtä -hankkeelle onnea ja menestystä.



Tilaisuuden juhlapuhujaksi saapui kansanedustaja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta. Kuvaaja: Ilkka Heinonen


Hankkeen slogan ”Miljoonan euron mahdollisuus” viittaa metsien huomattavaan potentiaaliin työn ja toimeentulon mahdollistajana. Suomalaisella metsänomistajalla on ainutlaatuinen asema: hoitamalla metsäomaisuutensa tuottokuntoon hän luo myös työtä ja hyvinvointia yhteiskuntaan, usein vieläpä omaan kotikuntaansa. Kangasalan ja Pälkäneenkin metsissä on monta miljoonaa tienattavana ja näkymät myös energiapuun menekille ovat valoisat. Toimitusjohtaja Pekka Lehtonen kertoi tilaisuudessa Kangasalan Lämpö Oy:n ja Roineen hedelmällisestä yhteistyöstä. Riunrannan biolämpölaitoksen polttoaineen toimituksesta, käytöstä ja valvonnasta Roine vastaa ”avaimet käteen” -periaatteella. Kokemukset toimintamallista ovat erittäin positiivisia.

Keskustelua syntyi myös digitalisaatiosta osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. ”Digitalisaatio on nykypäivää, eikä sitä kannata vastustaa. Metsänomistajien yksityisyyden suojaa on kuitenkin tarkoin varjeltava, kun metsävaratietoa kerätään ja käytetään”, metsätalousneuvos Jarmo Toukola kommentoi ja lähetti Pirttilahden välityksellä valtiovallalle terveiset kaikkia suomalaisia metsänomistajia koskevasta aiheesta.

Kaukokartoitus, älypuhelinsovellukset ja sähköiset puukauppapaikat ovat tulleet viime vuosina metsäalalle rymisten. Järjestelmissä ja sovelluksissa on potentiaalia, mutta myös omat ongelmansa. ”Taivaalta katsomalla” metsän kaikki ominaisuudet eivät avaudu ja vaikka data olisikin käyttökelpoista, saappaat jalassa metsiä mittaavia ammattilaisia tarvitaan edelleen. ”Digitalisaatio saattaa kehittyä hyväksi rengiksi, mutta isännäksi siitä ei ole”, Roineen toiminnanjohtaja Pekka Jaatinen kiteytti.

Hanketta rahoittavat yhdessä Leader-ryhmät Kantri sekä Pirkan Helmi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti