Vastuuko painaa hallituslaista?

Estääkö vastuun pelko ihmisiä osallistumaan yhdistystoimintaan, kuten Innostavan koulutuksemme tulevaisuusverstaassa arveltiin? Millainen on hallituksen jäsenen vastuu? Mikä siinä voi pelottaa ja mitä pelon hälventämiselle voisi tehdä?

Kollektiivinen vastuu

Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on hoitaa yhdistyksen asioita jäsenistön eli yhdistyksen kokouksen valtuutuksella, toimintasuunnitelmaa seuraten ja budjetin rajoissa. Hallitus siis tekee päätöksiä, toimeenpanee ja organisoi. Se ei voi päättää sellaisista asioista, jotka kuuluvat sääntöjen tai lain mukaan yhdistyksen kokoukselle (ns. vuosikokous), kuten valita hallitukseen uusia jäseniä tai muuttaa sääntöjä. Myös (taloudellisesti) merkittävät päätökset pitää aina vielä vuosikokouksen käsiteltäväksi.

Hallituksen jäsenet ovat kollektiivisessa eli yhteisvastuussa päätöksistä. Eli vastuussa ovat kaikki ne hallituksen jäsenet, jotka eivät voi osoittaa olleensa päätöstä vastaan. Käytännössä tämä erimielisyyden tai vastalauseen osoittaminen ja sitä myötä vastuusta vapautuminen tapahtuu jättämällä eriävä mielipide päätöksestä ja varmistamalla, että se myös pöytäkirjaan kirjataan. Eriävän mielipiteen jättäminen mahdollistaa myös moitekanteen nostamisen myöhemmin.

Joskus kuulee tarinoita vallattomista puheenjohtajista, jotka ottavat itselleen enemmän valtaa (ja samalla vastuulleen), kuin heillä on. Nimenkirjoitusoikeudesta huolimattakaan puheenjohtajalla ei ole oikeutta omavaltaisesti tehdä päätöksiä, muuten kuin hallitus on hänelle delegoinut.

Henkilökohtainen vastuu

Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi jos on vahingoittanut yhdistyksen omaisuutta. Korvausvastuu voi syntyä myös tehtävien laiminlyönnistä. Jos syyllisiä on useampia, he ovat vastuussa omasta ja toistensa puolesta.

Rikosoikeudellinen vastuu kohtaa hallituksen jäsentä, jos hän syyllistyy rikokseen yhdistystä kohtaan. Valitettavasti esimerkiksi kavallusrikoksia tapahtuu yhdistyksissä toisinaan.

Hallituksen jäsenen esteellisyys tiukempi kuin yhdistyksen jäsenen

Asiassa, jossa yhdistyksen ja hallituksen jäsenen etu saattavat olla ristiriidassa keskenään, hallituksen jäsen ei saa osallistua käsittelyyn äänestämällä eikä edes keskustelemalla. Tyypillisesti tällainen asia on vastuuvapauden myöntäminen vuosikokouksessa tai esimerkiksi tilanne, jossa yhdistys harkitsee jonkin palvelun ostamista hallituksen jäseneltä. Hallituksen jäsenellä tulee siis olla melko matala kynnys jäävätä itsensä päätöksenteosta.

Hyvä hallinto

Yhdistyksen hyvä hallinto tarkoittaa, että asiat pyritään hoitamaan ja päätökset tekemään niin, että ”ei tule sanomista”. Eli hallitus noudattaa vuosikokouksen antamia raameja. Kokoukset ovat laillisia ja päätösvaltaisia ja ne järjestetään kasvokkain tai sähköisesti niin, että hallituksen jäsenet voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Päätökset kirjataan aina pöytäkirjaan riittävän selkeästi. Tulevaisuusvertaassa tuumittiin hyvän tavan olevan se, että pöytäkirjan kirjaukset heijastetaan kokouksessa valkokankaalle tms. jotta jokainen voi nähdä ne ja myös paremmin vaikuttaa siihen, että kaikki oleellinen tulee kirjattua ja kirjaus on kokouksen päätöksen mukainen. Isommat asiat viedään vuosikokouksen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi, toki hallituksen hyvin valmistelemina.

Tiedottaminen ja tiedon jakaminen ovat aivan oleellinen osa yhdistystoimintaa, myös vastuun näkökulmasta. Hallitusten vaihtokokoukset ovat yksi hyvä käytäntö, eli vanha ja uusi hallitus kokoustavat yhdessä, jolloin on mahdollista siirtää tietoa eteenpäin ja perehdyttää uusia hallituslaisia. Pidetään huolta, että poissaolleet hallituksen jäsenet pysyvät ajan tasalla, myös varajäsenet huomioidaan tiedotuksessa.

Hallitustyö on parhaimmillaan aitoa yhteistyötä: jos joku hallituksen jäsen ei syystä tai toisesta pysty hoitamaan tehtäväänsä, autetaan ja paikataan. Yksi mahdollisuus helpottaa yksittäisten hallituslaisten vastuuta (jos säännöt antavat myöten) on vastuualueiden jakaminen ja kierrättäminen. Osaamattomuudesta aiheutuvia sudenkuoppia vältetään siirtämällä tehtäviä asiantunteville, esim. ostamalla kirjanpito ulkopuolelta.

Puheenjohtajan merkitystäkään ei sovi unohtaa. Hyvä puheenjohtaja osaa jakaa tehtäviä sekä kannustaa ja kiittää. Puheenjohtajan tulee olla tietoinen kaikesta, mitä yhdistyksessä tapahtuu, mutta hänen tulee osata olla puuttumatta liikaa, siis antaa vastuuta.

Tiedolla pelko selätetään

Hallituksen jäsenten vastuuta ei siis voi vähätellä. Yhdistyslain ja omien sääntöjen tuntemus luo kuitenkin perustan hyvälle hallinnolle. Samoin yhdistyksen vakiintuneiden toimintatapojen tuntemus, sillä myös ne vaikuttavat tarkasteltaessa hallituksen päätösten laillisuutta.

Aiheesta järjestetään paljon koulutusta, ja netistä löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi Kari Loimun YHDISTYKSEN ABC - opas suomalaiseen yhdistystoimintaan on vallan mainio ja selkeä opas.

Anna Kulmakorpi