tiistai 27. syyskuuta 2016

Kipinää Kuruun

Sain yhteydenoton, jossa toivottiin kyläaktivaattorilta tilaisuutta Kuruun, mm. hankeideoinnin tiimoilta. Niinpä järjestimme 21.9. illan kurulaisille yhdistyksille ja muille Kurun kehittämisestä kiinnostuneille.



Osanotto oli todella kiitettävää – listaan kertyi 28 nimeä eli Kuru-Sali oli täynnä. Laskujeni mukaan edustettuna oli 13 yhdistystä ja 8 muuta tahoa (mm. yrityksiä). Hienoa aktiivisuutta Kuru! Kantri ry:n toiminnanjohtaja Kari Kylkilahden alustusta Leader-rahoituksesta osallistujat kuuntelivat tarkkaavaisesti ja kysymyksiäkin tuli runsaasti.

Kuru-brändin rakentaminen alkuun yhteisellä sivustolla?


Keskustelussa nousi paljon tarpeita ja ideoita. Niitä kirjattiin myös ylös. Yhtenä suurempana ideakokonaisuutena esitettiin Kuru-brändin kehittäminen, sekä matkailun että asumisen näkökulmasta. Esiin voitaisiin tuoda luonto, vesistöt ja hiljaisuus, sekä Kurun erikoispiirteet, esim. kivituotteet ja erinomaiset retkeilymahdollisuudet viereisen Seitsemisen kansallispuistonkin ansiosta. Brändääminen sisältäisi logon, sloganin, esitteet ja musiikkivideon jne.

Brändin luominen on toki isompi kokonaisuus, joka vaatisi suunnitelmallisuutta ja työryhmän tai vastaavan, johon pitäisi saada riittävän laaja edustus kurulaisista yrityksistä, yhdistyksistä ja asukkaista sekä yhteistyötahoista. Kurun tunnettuuden lisäämistä sen sijaan voisi edistää jo pienemmilläkin toimenpiteillä. Kurun yhteinen nettisivusto mielestäni olisi tarpeellinen, sinne voisi koota alueen palvelut, sekä matkailijoita että asukkaita varten. Samoin yhdistykset saisi koottua sinne ja ehkä niille myös oma tila, jos ei yhdistyksellä ole omaa nettisivuja tai vastaavaa. Myös alueen tapahtumat voisi listata sivuille ja niin edelleen.

Sopivalla kotisivutilan palveluntarjoajan valinnalla kotisivujen tekeminen ei välttämättä vaadi juurikaan rahaa, mutta työtä se kyllä vähän vaatii tiedon kokoamiseksi ja sivuille saamiseksi. Realistisesti täytyy toki miettiä se, että sivusto vaatii ylläpitäjät ja kotisivutilan maksajan - muutamista kympeistä muutamiin satasiin vuodessa, sivuston laajuudesta ja ominaisuuksista riippuen. Mutta mikäli nämä asiat saataisiin ratkaistua, toimiva sivusto olisi varmasti tiedotuksen kannalta erittäin hyödyllinen.



Talkoilla tuumasta toimeen


Muitakin esiin nousseita pienempiä asioita pystyy toteuttamaan ilman hankkeita tai ulkopuolista rahoitusta ylipäätään, talkoopohjalta tai vaikkapa hyödyntäen kyläaktivaattoria. Esimerkiksi Kurun alueen Palvelukartta ja turvallisuussuunnittelu ovat äkkiseltään ajateltuna tällaisia. Samoin ympäristöt siistiksi -idea istuisi melko hyvin Talkoopäivä -tapahtumaan. Se järjestetään valtakunnallisesti joka kevät, ja kaupungilta voisi pyytää tukea esimerkiksi jätesäkkien, talkoovakuutuksen tai jätteen poisviennin/vastaanoton maksuttomuudella. Jos asiat menevät suunnitellusti, retkeilyreittien kunnossapidon organisointiin ja kehittämiseen on apua luvassa ensi keväästä lähtien Pirkanmaan ulkoilureitistöjen kehittämishankkeen muodossa.

Pienempiä projekteja suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä Ylöjärven kaupungin Talkooraha ja Kantrin Nuoriso-Leader.

Isommat haaveet hankkeeksi


Sitten on niitä isompia kokonaisuuksia, joissa voisi olla hankkeistamisen ja rahoituksen hakemisen mahdollisuus. Skeittiramppi ja oman kyläsihteeri esimerkiksi. Koska hankkeen toteuttaminen vaatii mm. paperityötä ja välirahoitusta, on vastuun jakaminen useammille hartioille tärkeää. Aikaansaavan veturin avulla verkoston rakentaminen, hankkeen koordinointi ja välirahoituksen hankkiminen on kuitenkin täysin mahdollista – sitä tehdään menestyksekkäästi koko ajan ympäri Suomea. Yhteistyötä se kuitenkin vaatii, ja uskoa omaan tekemiseen.



Katse olemassa oleviin voimavaroihin


Kun resurssit (tekijät ja eurot) uuden saamiseksi ovat niukat, lähtökohdaksi pitää ottaa nykyiset vahvuudet ja olemassa olevat asiat. Kurussa mahdollisuuksia on paljon. On upea luonto retkeily-, kalastus- ja metsästysmahdollisuuksineen, satama, viehättävä keskusta palveluineen, paljon toimivia yhdistyksiä ja aktiivisia kyliä. Kahvilaa ja kylätaloa tms. yhteisöllistä tilaa toivotaan. Ehkäpä yhteistyö olemassa olevien tilojen ja toimijoiden kanssa voisi olla hyvä ratkaisu – sen sijaan, että joku yhdistys tai pari ottaisivat hoitaakseen tilojen ylläpidon, mikä harvoin on kevyt rasti, saatika edullinen.

Kurun identiteetin säilyttäminen on varmasti kurulaisille sydäntä lähellä. Ensi vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä ja myös 150-vuotiasta Kurua. Suunnitteilla on Kuruun isompi yhteinen tapahtuma ensi vuonna. Illan tavoite oli iskeä pientä kipinää Kuruun. Toivottavasti siihen yhteen hiileen puhaltajia riittää ja saadaan tulta aikaiseksi esimerkiksi edellä mainitun tapahtuman tiimoilta!

teksti Anna Kulmakorpi, kuvat Vilja Pylsy

torstai 15. syyskuuta 2016

Kuvia "Piha on kylätalon käyntikortti" -tilaisuudesta

Kuvasarjaa 7.9. "Piha on kylätalon käyntikortti" -tilaisuudesta Tottijärven Jukolasta.
Jukolassa järjestetään paljon juhlia, mm. syntymäpäiviä ja häitä. Lisätietoa: http://www.tottijarvenjukola.fi/

Raportti tilaisuudesta: http://kantrinkylablogi.blogspot.fi/2016/09/vinkit-kylatalon-pihan-suunnitteluun.html


Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi (kuvassa) toivotti vieraat tervetulleiksi. Kantrin hankeaktivaattori Airi Paananen kertoi Leader-rahoituksesta.

Tottijärven maa- ja kotitalousnaisten sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja kertoi Jukola-talon kunnostusprojektista. Rakennus kunnostettiin Kantri ry:n rahoituksella.

 
Maisemasuunnittelija Jutta Ahro kertoi, että hyvä kylätalon piha on selkeä, yksinkertainen ja helppohoitoinen.

Jutta Ahro.

Jukolan saliin sopii 135 ihmistä.

Salin upeat hirsiseinät ja kauniit vanhanaikaiset verhot.

Kukkia talon sisäänkäynnissä.

Ulkoterassilta.

Pihan istutuksia. Taustalla ulkovessat ja varasto.

Tottijärven Jukola sai helmikuussa uuden ulkokaton. Rahoitusta tuli Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.

Pihaa kehystää riukuaita, jonka edessä saa kauniita kuvia talossa juhlivista vieraista.

"Jukolaan viikonloput on myyty hyvin. Juhannus on ainoa viikonloppu ensi kesänä, joka on myymättä ja vuoden 2018 puolelle on jo neljät juhlat myyty", kertoo Kirsi-Marja Kasteenpohja.

Pariskuntqa Reska ja Esteri lahjoittivat rahaa Jukolan kunnostusprojektiin. Heidän mukaansa nimettiin talon vessat.
"Kyllä he olivat ihan otettuja tästä", Kirsi-Marja Kasteenpohja vastaa.

Maa- ja kotitalousseuran naiset olivat loihtineet tilaisuuteen mehukkaat tarjottavat.
Kiitos Maa- ja kotitalousseuralle, luennoitsija Jutta Ahrolle ja kaikille iltaan osallistuneille.


Kuvat: Vilja Pylsy

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Narvan koulu toimii myös kylätalona

Vesilahden Narvan sivukirjaston lakkautus ja samalla uhka yhdistysten yhteisen vapaa-ajan tilan häviämisestä sai kyläläiset puolustuskannalle.

Kyläläisten ansiosta kirjasto toimii edelleen koululla. Sitä ylläpidetään vapaaehtoisten voimin maanantaisin kahden tunnin ajan. Tiistaisin hanketyöntekijä pitää toimistoaan koululla ja silloin koululaisetkin voivat jäädä koulun jälkeen kirjastoon viettämään aikaa. Koulun tilatkin ovat edelleen yhdistysten käytössä.
-          - Se oli suuri saavutus, että kyläläiset nousivat puolustamaan kirjastoaan. Kirjan asema on vakaa, eikä tietotekniikka ole sitä korvannut. Kirjasto onkin myös koululaisten vapaassa käytössä. Koulun tilat ovat myös yhdistysten käytössä, eikä maksua oteta, Narvan koulun rehtori Arto Uusitalo kertoo.

Viime syksynä alkanut Tähti Nuorisoseura ry:n Aktiivinen Monari – hankekin tähtää osaltaan kirjaston aseman vakauttamiseen. Hankkeen tarkoituksena on säilyttää kylä elinvoimaisena muun muassa kehittämällä kerho- ja lainaamotoimintaa ja vakiinnuttamalla nämä hyvät käytänteet. Hanke on saanut rahoituspuollon Kantri ry:ltä.

Leena Kurki Narvan koulun kirjastossa.

Aktiivinen Monari -hankkeen hanketyöntekijä Leena Kurki on saanut kirjastoon kirjoja lahjoituksina.
-         -  Ihmiset ovat tuoneet tänne omia kirjojaan. Yksi rouva lahjoitti meille 80 dekkariaan. Olen hankkeen kautta myös kontaktoinut kirjakustantamoita ja saimmekin Otavalta ja Teokselta ison kasan kirjoja. Myös Suomalainen kirjakauppa on ollut aktiivinen. Tampereen Suomalaisesta Kirjakaupasta on tulossa kirjalähetys, Raision myymälästä saimme jo ison määrän kirjoja, Kurki sanoo.

Kurjen mukaan ihmiset arvostavat kirjoja ja haluavat antaa niitä mieluummin hyväntekeväisyyteen, kuin laittaa roskiin.
-         -  Emme ota kuitenkaan vastaan perinteisiä tietosanakirjoja, emmekä ”Mitä, missä, milloin” -teoksia, sillä niitä meillä jo on.

Arto Uusitalo ja Leena Kurki kehuvat koulun ja yhdistysten yhteistyötä.
-           -Ei ole mitään negatiivisia kokemuksia mistään seurasta tai yhdistyksestä, päinvastoin. Hienoa, kun taloa käyttävät kaikenikäiset, Uusitalo jatkaa.

-          Koulu on meille kuin kylätalo. Täällä on kaikki perusfasiliteetit, kuten liikuntasalissa välineet, kunnossa, Kurki kehuu.

Tähti Nuorisoseuralla on myös oma seurantalo, jota se vuokraa. Kylmän aikaan seurantalon lämmittäminen on kuitenkin kallista.




Leena Kurki on paljon mukana yhdistystoiminnassa. Hanketyöhön kuuluu yhteistyö koulun ja yhdistysten kanssa. Toiminta-alueena on koko läntinen Vesilahti, Narvan koulun vaikutusalue.
-          Hankkeen avulla pyritään aktivoimaan uusia ihmisiä mukaan toimintaan ja kokemaan nautintoa yhteisen hyvän luomisesta, Kurki tiivistää.

Teksti ja kuvat Vilja Pylsy

tiistai 13. syyskuuta 2016

Vinkit kylätalon pihan suunnitteluun

Järjestimme aurinkoisena syyskuun iltana teemaillan ”Piha on kylätalon käyntikortti”. Iloksemme Tottijärven Jukolan ravintolasali oli täynnä, vaikka kaunis ilma olisi helposti saattanut verottaa kuulijakuntaa. Tilaisuuden alkuun Tottijärven maa- ja kotitalousseuran sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja kertoi Jukolasta ja siihen tehdyistä remonteista.

Tervetuloa kylään ja taloon


Maisemasuunnittelija Jutta Ahro Maa- ja kotitalousnaisista aloitti esityksensä kertaamalla, millaisia erilaisia kylätaloja on: historian havinaa huokuvia seurantaloja, entisiä kouluja, jopa uudisrakennuksia. Myös talon rooli voi vaihdella juhlatalosta kylän ”olohuoneeseen”. Pihapiirin suunnittelussa lähdetäänkin liikkeelle tarpeellisista toiminnoista ja niiden järkevästä sijoittelusta. Pohditaan siis mitä kaikkea pihalla halutaan tehdä nyt ja tulevaisuudessa, ketkä pihaa käyttävät ja onko mahdollisia ongelmakohtia. Hyvä on myös tarkistaa, onko talo suojelukohde tai tarvitaanko jotain lupaa muutostöille.

Usein kylätalo on tärkeä kiintopiste maaseutumaisemassa. Niinpä pihalla kunnioitetaan kauniita rakennuksia, ei siis peitetä kasvillisuudella tai piharakenteilla taloa. Ulkotilat vaikuttavat talon henkeen ja viihtyisyyteen. Piha antaa myös ensivaikutelman talosta, joten sen kuntoa ei pidä aliarvioida.



Selkeä ja siisti yleisilme


Pihan suunnittelussa kannattaa pyrkiä selkeyteen ja helppohoitoisuuteen – esimerkiksi ajettavaa nurmikkoa ei kannata pitää, jos mahdollista. Luennoitsijamme ei suositellut myöskään perennoja, jotka kaipaavat kuitenkin säännöllistä huolenpitoa. Siisti yleisilme tulee jämptiydellä, eli esimerkiksi parkkialueen ja muiden toimintojen selkeällä rajaamisella. Kasvillisuuden raivaamisella tarpeen mukaan ehkäistään pusikoitumista. Raivausjäte tulee poistaa, paitsi esteettisistä syistä, myös sen takia, että maatuva jäte ravitsee pöpelikköä entistä rehevämmäksi. Pihan peruskuivatus ja kaadot hoidetaan kuntoon ja vedet hoidetaan pois rakennusten läheltä.



Piristystä pihaan


Aita on useimmiten sopiva elementti ja tuo kaivattua selkeyttä. Erilaiset portit ovat yksi tapa saada ilmettä pihaan. Usein kylätalon pihassa on ilmoitustaulu, jonka tuunaaminen persoonalliseksi on yksi piristyskeino. Jutta Ahro toivoo, että talon nimi olisi selkeästi näkyvissä, paitsi opasteen ominaisuudessa, myös antamassa rakennukselle sille kuuluvan arvon. Pääovi tulisi olla selkeästi tunnistettavissa, ja sitä voi korostaa esimerkiksi sisustuksella tai valaistuksella. Myös muiden toimintojen opasteisiin ja viitoitukseen kannattaa panostaa. Maltti on kuitenkin valttia, joten ennen kuin ryhdytään rakentelemaan pihaan kaikenlaista kivaa, on oltava kokonaissuunnitelma. Eli mitä oikeasti tarvitaan ja miten ne sopivat yhteen toistensa ja talon kanssa. Hyvä on myös huomioida, että suuri ja komea talo vaatii myös reilummat ja näyttävämmät kukat, pihakalusteet ja rakenteet.

Perinteinen pisteaita sopii usein vanhempien seurantalojen pihaan. Tässä modernimpi versio.
Huvimaja on perinteisesti sijoitettu hieman rauhaisampaan paikkaan pihan reunalle, josta avautuu hyvät näkymät.


Parkkipaikka toimivaksi


Parkkipaikan oikea sijainti on merkittävä, jotta tilat toimivat jouhevasti. Jälleen tilan selkeä rajaaminen ja osoittaminen auttavat tässä. Yhden auton vaatima tila on noin 2,5 x 5m ja pysäköintisuunnan määrittely (suora vai vino) voi sujuvoittaa pysäköintiä ja kulkemista. Jos suuremman parkkitilan tarve on satunnaista, voi parkkipaikkana väliaikaisesti toimia myös nurmi. Varsinaisen parkkipaikan osalta pohjaan ja päällysteeseen (oikeanlainen sora tai jopa asfaltti) kannattaa kiinnittää huomiota, jotta se ei muutu sateella mutavelliksi. Ulkonäköä parkkipaikalle saa esimerkiksi laittamalla rivien väliin istutuskaistoja, aitarakennelmaa, valaisimia tai vastaavaa. Pysäköinnin osalta tulee huomioida oma paikka esteettömille. Muista myös merkitä pelastustiet ja pitää ne vapaina.



Valaistusta sopivasti


Valaistusta kaipaavat lähinnä kulkureitit ja parkkipaikka. Suunnittelu kannattaa siis tehdä turvallisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta - tähän löytyy runsaasti ohjeita osoitteesta http://www.esteeton.fi/. Valaistus voi toimia myös tehokeinona, eli vaikkapa jonkin pihan elementin valaistusta voi harkita. Kylätalon pihan ei tarvitse kuitenkaan olla ”lentokenttä” – maaseudulla kuuluu tähtitaivaan näkyä!

Leikkikin mahdolliseksi


Lasten viihtyminen ja leikkimahdollisuudet on hyvä huomioida suunnittelussa myös. Varsinaisen leikkikentän tekemistä kannattaa harkita, sillä sen ylläpito voi olla yllättävän vaativaa ja vastuuta paljon. Mielikuvitusta käyttämällä pihaan voi kuitenkin kehitellä edullisempia, huoltovapaita ja turvallisia juttuja lasten iloksi.


Kasvillisuudessa kotimaisuus kunniaan


Myös kasvillisuuden valinnassa helppohoitoisuus on avainasia. Jutta Ahro suosittelee kotimaisia puita ja kasveja, joita löytyy muutenkin ”nurkista”. Esimerkiksi koivu, pihlaja, pihasyreeni ja juhannusruusu ovat kestäviä ja sopivat suomalaiseen maalaismaisemaan. Pensaista kannattaa valita sellaisia, jotka voi uusia katkaisemalla ne kerran viidessä vuodessa. Rakennuksen suojelemiseksi kasveja ei pidä istuttaa puolta metriä lähemmäksi seinää, ja välissä pitäisi olla routimatonta ainesta. Puut istutetaan vähintään 5 metrin päähän talosta, mieluiten kauemmaksikin.

Humala kasvaa nopeasti ja sillä saa vaikkapa (portin) pylväistä näyttäviä elementtejä. Ennen vanhaan humalistot olivat hyvin tyypillinen näky maalaistaloissa.

Piha talvella


Talven pimeillä valaistuksen merkitys korostuu. Kulkureittejä suunniteltaessa ja rakentaessa on hyvä huomioida, millaisella kalustolla lumenpoisto tehdään. Kiperämpiin paikkoihin kannattaa laittaa aurausmerkit ennen lumentuloa. Samoin lumen säilytyspaikka tulee miettiä. Mikäli on vaarana, että katolta tippuu lunta tai jäätä, tulee niistä varoittaa tai alue eristää. Muista myös hiekoitusastia ja sen sijoittelu!

Tukea myös pihaan


Yhteisöllisiin ja kaikkien käytettävissä oleviin tiloihin on mahdollista saada rahoitusta ainakin Suomen kotiseutuliitosta ja Leader-ryhmiltä. Rakennushankkeissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida ja sisällyttää niihin myös pihan parannustoimia.


Tästä voit ladata Jutta Ahron esityksen kokonaisuudessaan (PDF 3,98 Mt).


Teksti Anna Kulmakorpi, kuvat Jutta Ahron esityksestä.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Vuoden hankkeessa tehdään perinteisiä käsitöitä


Vesilahden Museoyhdistyksen kehittämishankkeessa järjestetään ympärivuotista kerhotoimintaa, jonka kautta vanhat mestarit siirtävät perinteisiä kädentaitoja nuoremmille sukupolville.
Kerhoissa opastetaan tekemään itse hyödyllisiä tuotteita, esimerkiksi leipää, leluja, asusteita, tallukkaita ja riukuaitaa. Kerhomalleja kehitellään hankkeen aikana niin, että asukkaiden lähelle syntyy kaiken ikäisille avoimia, helppoja, osallistumisen ja tekemisen pajoja.

Vesilahden Narvan Monarilla järjestettiin muun muassa harrastusilta, jossa tutustuttiin helppoihin askartelu- ja käsitöihin. Käsitöitä on tarkoitus tehdä maanantai-iltaisin Narvan Monarin lainaamon ollessa auki. Jaossa oli myös tietoa Perinteiset kädentaidot -piirien syysohjelmasta.

Tuohitöitä.

Vesilahden museoyhdistyksen vetämä kaksivuotinen hanke on toiminut jo vuoden ajan.
-         - Meillä on ollut muun muassa ompelu- ja puutyöpiirejä sekä kudontatupaa. Riukuaitaa on rakennettu, luutia ja vihtoja tehty, paitoja värjätty ja vaatteita tuunattu eri ohjaajien opastuksella, hankesihteeri Hilkka Rantala kertoo.

Kurssit ovat kaikille avoimia ja ilmaisia. Hankkeen kautta on hankittu tarvikkeita ja käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Vetäjät ovat olleet vapaaehtoisia ja suurin osa on tullut matkakuluilla.
-         - Puutyökurssi oli suosittu, mutta eu-säädökset estivät työkoneiden käytön Narvan koulun alakerran puutyöluokassa. Koska koneista puuttuu sellainen kytkentä, että kaikki koneet pysähtyisivät saman stop-napin painalluksella, ei ole saatu käyttää koneita. Onneksi saimme tilalle hyvän tuohityön vetäjän, joten tuohi- ja veistotöitä tehtiin talvikaudelle, Rantala jatkaa.

Hilkka Rantala on vetänyt myös kokkikursseja: rievänleivontaa aikuisille ja pullapiirejä, joissa on opetettu pullan letitystä, lapsille.
-        - Kokkauskurssit ovat olleet suosittuja, joten on ollut puhetta ruisleipäkurssista. Sellainen toteutetaan jos saadaan joltain paikalliselta emännältä ruisleivän juuri.

Hankesihteeri Hilkka Rantala.
Hankkeesta on jäljellä vielä vuosi. Narvan koululla vapaaehtoiset ylläpitävät kirjastoa, joten käsityöpiirejä tuodaan tulevaisuudessa myös lainaston aukioloaikana.
-         - Lainaamossa voisi olla esimerkiksi tutustumista helmitöiden tekoon ja korttiaskarteluun, Rantala ideoi.

Jos Narvan koulun koneet saadaan hankkeen käyttöön, niin tulossa on perinnelelujen tekoa.
-         - Pirkkalasta olen saanut pitkiä olkia, joten ainakin olkitöitä ja korttiaskartelua on tulossa joulun alla, Rantala kertoo.

Kantri ry:n hallitus valitsi hankkeen Kantrin Vuoden 2015 hankkeeksi.

Lasten kesäleirillä paidan värjäystä.

Leivontaa.

Tuoretta leipää.

Riukuaitaa





Teksti: Vilja Pylsy, kuvat: Hilkka Rantala.