Somea kylään

Sosiaalinen media, eli internetissä olevat erilaiset sovellukset, alustat ja verkkopalvelut, on nykyään merkittävä osa viestintää. Sosiaalisen näistä mediavälineistä tekee se, että niissä osallistujat voivat osallistua: kommentoida ja keskustella sekä itse tuottaa ja jakaa sisältöä. Monissa yhdistyksissä somesta on jo tullut luonteva palikka tiedotuksessa. Vielä on kuitenkin paljon niitä, jotka pohtivat sen käyttöönottoa.

Kyläaktivaattorina kuulen usein kysymyksiä, miksi esimerkiksi Facebook pitäisi ottaa käyttöön ja miten se eroaa kotisivusta. Yksi merkittävä ero yhdistyksen kotisivulla ja Facebook-sivulla on saavutettavuus. Siinä missä ihmisen pitää oma-aloitteisesti mennä katsomaan kotisivua, somessa viesti menee yleensä ihmiselle ”automaattisesti” – siis Facebookin uutisvirtaan tai kilahtaa puhelimeen, kun Twitterissa tapahtuu. Toki ihminen pystyy itse asetusten kautta määrittelemään pitkälti sitä, mistä hän ilmoituksia haluaa. Sovellukset myös yhä enemmän ”haistelevat” käyttäjien mieltymyksiä ja tuottavat sisältöä sen mukaan.

Kotisivut vai Facebook – vai molemmat?

Toistuvasti kuulee myös kommentin: ”Kaikki eivät ole Facebookissa”. Tarkoitus ei olekaan, että some korvaisi perinteisen viestinnän, vaan se täydentää sitä. Riippuu myös yhdistyksestä ja sen jäsenistöstä, mikä on tehokkain tapa tavoittaa. Ilmoitustaulu ja puskaradio ovat edelleen erittäin tärkeitä ja tehokkaimpia tiedotustapoja monessa paikassa. Somen voikin ajatella olevan näiden sähköisiä versioita!

Aika toimivaksi havaittu yhdistelmä on yksinkertaiset, pääosin staattista tietoa sisältävät kotisivut, jotka pysyvät ajan tasalla hieman harvemmallakin päivittämisellä, höystettynä somella. Facebook-sivu voi sitten toimia ns. ajankohtaispalstana, jota päivitetään tiheämpään. Facebookin voi lisätä upotuksena kotisivuille, jotta tieto saadaan myös niiden ulottuville, jotka eivät FB:tä käytä. Esim. Ylöjärven Omakotiyhdistyksen sivut tai Sorvan Kyläyhdistyksen sivut tai Eräjärven sivut. Sama toimii myös Twitterillä, jos se on yhdistyksen käytössä. Kotisivuille voi myös linkittää tai upottaa Youtuben, Blogin, Instagramin jne.

Yhdistykselle voi Facebookissa tehdä sivut tai ryhmän. Niiden toimintaperiaatteet ovat hieman erilaiset: sivu toimii ilmoitustaulutyyppisesti, (esim. Kaanaan Facebook-sivu), kun taas ryhmä on enemmänkin keskustelua varten. Vaikka molemmissa pystyy toki tiedottamaan tapahtumista ja muusta, ryhmästä ei päivityksiä pysty jakamaan ryhmän ulkopuolelle, ainakaan jos ryhmä on suljettu. Yksinkertaistaen voisi ajatella, että sivu palvelee enemmän ulkoista tiedottamista ja ryhmä sisäistä. Useimmilla kylillä näkyy olevan ryhmät, mutta jonkun verran on sekä että.

Tarpeeseen, ja tekijätkin tarvitaan

Ennen kuin yhdistyksessä astutaan some-maailmaan, on kuitenkin pohdinnan paikka. Käyttöönoton taustalla tulee olla aito tarve ja toisaalta resurssit. Jos yhdistyksen jäsenten keski-ikä on 65 vuotta ja heistä vain 5 % käyttää sosiaalista mediaa, ei Facebook tai Twitter ehkä ole välttämättä tarpeellisia. Toki kannattaa miettiä myös se, voisiko jäsenistön ja yhdistyksen ulkopuolelle viestittäessä some olla hyödyllinen, jos joku innokas some-viestittäjä löytyy.

Some-kanava, jossa tapahtuu kerran tai kaksi vuodessa, on suoraan sanoen yhtä tyhjän kanssa. Se voi antaa jopa huonomman kuvan yhdistyksestä kuin ilman somea! On siis hyvä selvittää, löytyykö yhdistyksestä yksi tai mieluummin useampia päivittäjiä, joilla on taitoa, intoa ja aikaa sometteluun. Voisiko tässä olla sopiva pesti jollekin kylän nuorelle?

Kanavan valinta on myös oma kysymyksensä, joka riippuu mm. kohderyhmästä, sisällöstä ja päivittäjän mieltymyksistä. Parempi on kuitenkin yksi hyvin hoidettu kanava, kuin useampi huonosti hoidettu. Hyvä on muistaa myös, että viesti räätälöidään somelle - ei siis pelkkiä linkkien jakamista tai copy-pastea! Ilmaisu voi ja saa olla persoonallistakin ja astetta rennompaa kuin esimerkiksi tiedotteissa ja kotisivuilla.

Asiaa ei kuitenkaan tarvitse lähestyä kovin ryppyotsaisesti - tekemällä oppii ja internetistä löytyy runsaasti yhdistyksille suunnattuja viestintäoppaita, (esim. Web-tietopalvelun Some-opas) ja muuta tietoa. Joten rohkeasti kokeilemaan!

Anna Kulmakorpi, Kantrin kyläaktivaattori

Ps. La 18.2. järjestetämme Lempäälässä Viestintäkoulutuksen, jossa myös some-asiaa käsitellään: