Kevennetty kaavamenettely mahdollistaisi kylärakentamista

Muutosehdotukset maankäyttö- ja rakennuslakiin eduskunnan käsittelyssä.

Hallitusohjelman tavoitteena on kaavoituksen ja rakentamisen helpottaminen ja yksinkertaistaminen. Sitä varten perustettiin kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamisen työryhmä, jonka tehtävänä oli kyseessä olevien lupien sujuvoittamiseen tähtäävän lainvalmistelun ohjaus. Tällä hetkellä hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä. Lainvalmistelua kirjoittamassa ollut ympäristöministeriössä työskennellyt Maija Neva kertoi Kantri ry:n ympäristövastuisen asumisen työryhmän ja Kyläaktivaattorin järjestämässä ”Maaseutuasumisen teemaillassa” millaisia uudistuksia maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa, jos eduskunta hyväksyy maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen. 

•         En edusta täällä tilaisuudessa Tampereen kaupunkia vaan entistä työtäni ympäristöministeriössä, nykyisin Tampereen konsernihallinnon lakimiehenä toimiva Maija Neva tarkensi Kantrin kyläaktivaattorin järjestämässä ”Maaseutuasumisen teemaillassa”.

Nevan mukaan maankäyttö- ja rakennuslain haasteet liittyvät monesti lain tulkintaan.

•           Koska pykälät  ovat joustavia, eri kunnissa tulkitaan niitä aika kirjavasti. Hallituksen esitysluonnoksen lisäksi kokosimme tämän takia muistioon käytännön kautta tulleita menettelytapoja ja hyviä käytäntöjä.

Yleiskaavan käyttöön rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottamiseksi hallitusohjelman kirjauksina on muun muassa etätyömahdollisuuksien parantaminen, liikenteen päästöjen vähentäminen ja älykkäiden sähköverkkojen hyödyntäminen.

Mikäli  eduskunta hyväksyy lainmuutoksen, yleiskaavan käyttöön olisi tulossa merkittäviä muutoksia.

•           Yleiskaavan käyttöä laajennettaisiin selkeästi siten, ettei  suunnittelutarveratkaisua tarvittaisi, jos yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista. Esimerkiksi nyt voimassa olevan lain 44 §:ssä säädetään, että yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena  voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittävää rakennuspainetta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kyläalueille voisi rakentaa entistä paremmin, sillä kunnan ei tarvitse enää miettiä rakennuspainetta eikä välttämättä kylämäistä rakentamistakaan.

Nevan mukaan, jos ei haluta yleiskaavan kaavavaiheessa miettiä mihin rakennuspaikat sijoitetaan, niin kaavaan voidaan tehdä merkintä kyläalueesta, jonka jälkeen kunta voi päättää kuinka monta rakennuspaikkaa tulee ja tehdä alueellisen suunnittelutarveratkaisun, jonka perusteella maanomistajat voivat hakea rakennuslupaa.

Kyläalueen rantarakentamisesta tuli työryhmälle paljon palautetta.

•          Nykyisin säännöstö on aika tiukka rakentamisen ja vapaan rannan mitoituksen suhteen. Mutta ei ole oikein, jos säännöstöillä estetään kylän kehittyminen. Työryhmässä lähdettiin siitä ajatuksesta, ettei ranta saa olla este kylän täydennysrakentamiselle. Rannalla sijaitsevaa kyläaluetta voitaisiin kohdella kuin muita kyläalueita. Mutta kun ranta on kuitenkin tärkeä kyläläisille, niin sitä tulee jättää jonkin verran virkistyskäyttöön, esim. yhteisenä uimarantana ja venepaikkana.

Hallituksen  esityksellä halutaan myös helpottaa maatiloille rakentamista.

•          Jos olemassa olevalle maatilalle halutaan rakentaa uusi maa- ja metsätalouden työssä tarvittava rakennus, onnistuisi se suoraan rakennusluvalla, eikä suunnittelutarveratkaisua tarvittaisi.

Maija Neva.

Päätöksenteko kunnissa säilyy

Nevan mukaan  lainmuutoksen tarkoituksena ei ole poistaa kunnan kontrollia rakentamisen suhteen, vaan luoda kunnalle lisäinstrumentteja ja laajentaa vaihtoehtojen määrää.
Maaseutuasumisen teemaillassa oltiin huolestuneita maanomistajien rakennusmahdollisuuksista, jos kunnassa ei olla suopeita mahdollisen kevennetyn kaavamenettelyn suhteen.

•           Maankäyttö- ja rakennuslailla ei voida ohjata mitä kunnat tekevät, koska laki jättää paljon harkintavaltaa kunnille ja kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta. Jos kunnassa ei olla yhteistyökykyisiä, valitkaa paremmat päättäjät, Neva tiivistää.

Monessa kunnassa vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyväksi asunnoksi on herättänyt keskustelua.

•  Pysyvä asuminen aiheuttaa kunnalle velvoitteita, joten siksi päätös ei ole yksinkertainen. Esimerkiksi saareen pysyvän asunnon rakentaminen tarkoittaisi myös koulukuljetuksen järjestämistä sieltä, jos perheessä olisi sen ikäisiä lapsia. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hallitusohjelman kirjauksena on myös, että ELY-keskuksen rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi ja ELY-keskuksen valitusoikeutta kaavapäätöksestä rajoitetaan.

Maaseutuasumisen teemailta veti Ahlmanin pääsalin täyteen.

Työryhmän valmisteluaineistot ovat avoimia ja ne ovat nähtävissä osoitteessa: www.ym.fi/mrlmuutokset

 

Hallituksen esitysluonnoksesta saadut lausunnot ovat luettavissa HARE-rekisteristä:

http://vnk.fi/arviointineuvosto/lausunnot

Teksti ja kuva: Vilja Pylsy

Maija Nevan esitysmateriaali kokonaisuudessaan:
http://kantriry.fi/data/documents/Neva_18012017.pdf