Mitä muutoksia uusi maankäyttö- ja rakennuslaki toisi?

Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki on eduskunnan käsittelyssä. Mikäli se hyväksytään, sen on suunniteltu astuvan voimaan tämän vuoden huhtikuun alusta.
Urjalan kunnan rakennustarkastaja Hannu Kopola kertoi Kantri ry:n ympäristövastuisen asumisen työryhmän ja Kyläaktivaattorin järjestämässä ”Maaseutuasumisen teemaillassa” millaisia vaikutuksia lakiuudistuksella toteutuessaan olisi.

• Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tarkoittaisivat konkreettisesti sitä, että kuntien päätösvalta lisääntyisi ja Ely-keskuksien ohjaamisvastuu pienenisi. Kaavoituksen kannalta kaavan laatimisprosessi helpottuisi jonkin verran ja lakiin kirjattu neuvottelu Ely-keskuksen kanssa poistuisi. Vähäisissä asemakaavan muutoksissa ei tarvitsisi laatia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Asemakaavan hyväksymisen voisi delegoida kunnanhallitukselle tai lautakunnalle kunnanvaltuuston sijaan, Hannu Kopola luettelee muutoksia.

Kopolan mukaan maaseudulla pystyy yleisesti ottaen rakentamaan pelkällä rakennusluvalla. 

• Jos kunta on määritellyt maaseudun suunnittelutarvealueeksi, silloin pelkkä rakennuslupa ei käy. Kuntalaisten ei kannata kuitenkaan helposti antaa periksi ja hyväksyä laajoja suunnittelutarvealueita, jos niille ei ole merkittävää rakennuspainetta.

Poikkeamislupakäytäntö pysyy entisellään ja suunnittelutarveratkaisut säilyvät myös osalla yleiskaava-aluetta.

• Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä pohdittaessa on yleisesti käytetty emätilatarkastelun ja muunnetun rantaviivan laskemisessa Korkeimman hallinto-oikeuden yksittäistapauksessa määrittelemiä kriteereitä, jotka eivät siis ole lakisääteisiä. Muunlaisia kriteereitäkin voidaan käyttää, mutta maanomistajien tasapuolinen kohtelu on hyvin vahva oikeudellinen periaate.

Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi jää edelleen kunnan päätösvaltaan.  Kopola kertoo, että Lain rakennusten energiatodistuksesta 50/2013 5 §:n mukaan käyttötarkoituksen muutokseen ei tarvita energiatodistusta. Rakennuksen myymisen yhteydessä se kuitenkin tarvitaan.
Uusi ehdotus vaikuttaisi myös kauppojen rakentamiseen.

• Uudistuksessa hyväksytään maksimissaan 4 000 neliön vähittäiskaupan rakentaminen kaavoittamattomalle alueelle suunnittelutarveratkaisuun perustuen ilman kaavoitusta. Tätä osin raskas lupaprosessi helpottuu. Aikaisemmin raja oli kaksituhatta neliötä.

Hannu Kopola.

Valittaa voi edelleen

Kopolan mukaan maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta vaihtelee melko paljon eri kunnissa.

• Viranhaltijapäätöksiin on oikaisuvaatimusmahdollisuus, jolloin asia menee kunnan määrittelemälle toimielimelle, eli yleensä lautakuntaan. Kuntalain mukaista otto-oikeutta ei ole, joka tarkoittaa sitä, että kunnanhallitus ei voi ottaa rakennuslupaasioissa lautakunnan tekemää päätöstä käsittelyyn. Lautakunnan päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen tai valituksen voi tehdä asianosainen ja laissa määritelty yksityinen henkilö tai yhteisö sekä kunta. Kannattaa muistaa, että luvat jäävät voimaan jos niistä ei valiteta, tai jos niitä ei oikeudessa kumota tai muuteta. Nyt valitusoikeutta ollaan rajoittamassa. Eli kuntien päätösvalta edelleenkin kasvaa.

Kopola muistuttaa, että korjausavustuksia voidaan myöntää yli 65-vuotiaiden tai eläkeläisten asuntojen korjaamiseen niin, että kotona tapahtuva asuminen mahdollistuu.

• Asunnon korjausta voi olla muun muassa pesutilojen rakentaminen ja vanhojen ikkunoiden vaihtaminen. Tuen myöntämisen perusteena oleva tuloraja on vuonna 2017 yksittäisellä henkilöllä 1760 euroa kuukaudessa. Avustusprosentti voi olla viisikymmentä. Hakemukset lähetetään suoraan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen.

Teksti ja kuva: Vilja Pylsy

Maaseutuasumisen teemaillasta.

Hannu Kopolan esitysmateriaali kokonaisuudessaan:
http://kantriry.fi/data/documents/Kopola_18012017.pdf