Kylän historia - tarina-aitta odottamassa hyödyntämistä!

Taivalkunnassa Nokialla järjestettiin nostalginen kyläilta 15.3. Illan aikana perehdyttiin kylän historiaan ja paikkoihin vanhojen valokuvien kautta. Minut oli kutsuttu mukaan ja pidin pyynnöstä lyhyen alustuksen kylähistoriasta. Ajattelin jakaa ajatuksia ja esimerkkejä myös tänne.

Taivalkunnassa toimi 1900-alussa tiilitehdas erikoisine tiilenkuljetuskoneineen ja kuivauslaitteineen. Kuva: http://www.nokiankylat.fi/taivalkunta/ 

Kylän omaleimaisuus kumpuaa historiasta

Aloitin ensimmäisessä kylähankkeessa vuonna 2008, menin silloin Sammaljoelle (silloista Vammalaa, nykyistä Sastamalaa) kyläsihteeriksi. Ensimmäisen viikon aikana minua kuljetettiin kyläläisten toimesta ympäri kylää. Talojen ja kylänosien esittelyn ohella kuulin monta tarinaa paikkojen taustalta. Kylä tuli aivan eri lailla tutuksi, kuin jos olisin jäänyt vaikkapa pelkän kyläsuunnitelman ja sen historiikkiosuuden varaan.

Jokainen kylä on erilainen, siitä kiitos mm. maantieteelle, kylän asukkaille ja tietenkin historialle. Historia on mielestäni ennen kaikkea tarinoita. Hyvin, hyvin vanhoja tai tuoreempaa historiaa. Tampereella Hirviniemessä vierailtaessa kerrotaan historiaa jo hiilipusseista lähtien, jotka ovat maailman vanhimpiin kuuluvia mikrofossiilien jäänteitä kalliossa. Tuoreempaa historiaa on tarina mökkiläisestä, joka valoi näiden esihistoriallisten merkkien päälle sementtiä, jotta kulku uimaan olisi parempi. Ulkomaiset tutkijavieraat olivat kauhuissaan.

Tarina elävöittää paikan

Monien paikkojen takana on usein tarina. Samaisella Sammaljoella yhtenä maamerkkinä puhuttiin usein Jeesus-suulista. Kyse ei ollut jumalanpilkasta, vaan kyseisen, risteyksessä sijaitsevan suulin seinässä oli joskus 80-luvulla ollut lappu ”Jeesus tulee - oletko valmis”. Lappu oli tuhoutunut ja hävinnyt jo aikaa sitten, mutta nimi jäi. Kaikki kylällä tietävät, mistä on kyse.

Kivestäkin tulee enemmän kuin pelkkä kivi, kun siihen liittyy tarina. Suoniemessä Nokialla sijaitsee huokaustenkivi. Tarina kertoo, että kyseisellä kivellä paikallinen pastori aina ”huokasi” kiivettyään mäen ylös matkalla kotoaan kirkolle.

Erikoinen = mielenkiintoinen

Yksi Sammaljoella esille tulleista tarinoista oli kertomus Mustanojan Röpästä. Röppä oli Mustanojan talossa asunut räyhähenki tai poltergeist, joka mm. pahalla tuulella ollessaan pilasi ruuat tai laski karjan irti. Noh – vakavamielisempien historioitsijoiden mielestä tällainen ei varmaan olisi oikeasti historiatietoa, mutta toisaalta tämä on perimätietoa parin vuosisadan takaa, ja osa kylän tarinastoa. Joten johonkin tapahtumaan Röppä perustuu – oli väritettyä taikka ei.

Siispä, mitä oudompi stoori – sitä mielenkiintoisempi. Eikä tarvitse olla mikään suurensuuri tapahtuma. Pienemmistä tapahtumista ja asioista harvoin välttämättä onkaan kirjallista tietoa, joten jonkinlaista tallettamista kannattaa miettiä. Vaikkapa tehdä kartta, johon kirjataan lyhyesti paikkatietoja ja niihin liittyviä juttuja. Näin on toimittu esim. Sarkolassa.

Tarinat käyttöön

Joka kylällä on varmasti myös asunut ja elänyt suuria persoonia, joiden edesottamuksia kerrotaan näinäkin päivinä. Kannattaakin kaivaa kylän sattumuksista ja hahmoista parhaat tarinat esiin, kirjata ne ylös, ja käyttää häikäilemättä hyväkseen. Niistä voi ammentaa teemoja tapahtumille, juttuja kylälehteen tai vaikkapa kokonainen kyläkirja. Lempäälässä on tehty kaikille kylille kyläkirjat, ja niitä on ylpeydellä minulle esitelty – syystäkin! Samoissa kansissa monen monta tarinaa.

Joissain kunnissa järjestetään kyläkierroksia, jotka ovat usein valtavan suosittuja. Niiden avulla voidaan kylää tuoda tutuksi kunnan muilla alueilla asuville, tai markkinoida kierroksia vaikkapa kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ja sitä kautta tuoda samalla esiin kylän vahvuuksia päätöksentekijöille.

Tarinoista ja muista kylän erityispiirteistä voidaan kehitellä myös kylämatkailutuotteita (perustuuhan Rovaniemen lähes koko matkailukin tarinaan punanuttuisesta parrakkaasta miehestä). Inspiraatiota aiheeseen voi hakea vaikkapa Vuonislahdelta. Esittelymateriaalia lainatakseni: ”Kylämatkailun ytimessä ovat matkailuyrittäjät, kyläpalvelut täydentävät palvelutarjontaa. Matkailuun liittyy kyläkokonaisuus ihmisineen, ympäristöineen siis kylän elämänmeno.”

Kylän historia ja tarinat ovat myös tärkeässä roolissa kotoutettaessa uusia asukkaita. Varmasti pääsee aivan eri lailla sisään kylään, kun perehtyy sen historiaan, tarinoihin paikoista ja taloista. Toinen tärkeä pointti on siirtää tietoa nuoremmille polville, jotta he tuntisivat juurensa ja kotikylänsä paremmin. Tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä, ja niihin samaistuminen on varmasti helpompaa, kun puhutaan asioista ”kotinurkilla”.

Anna Kulmakorpi