Vesiosuuskuntien yhteistyömahdollisuudet

Kangasalan vesiosuuskunnat kokoontuivat syyskuussa tapaamaan toisiaan. Aloitteen tapaamiselle teki Markku Välimaa Majaalahden kylältä, ja kyläaktivaattori tarjosi tapaamiselle puitteet. Kokoontuminen osoittautuikin varsin hyödylliseksi ajatusten ja tiedon vaihdon foorumiksi. Kangasalla on 12 vesiosuuskuntaa, jotka ostavat vetensä Kangasalan Vesi -liikelaitokselta.

Kokoontumisessa oli mukana myös Vesa Arvonen Suomen vesiosuuskunnat ry:stä (SVOSK). Vesa on paitsi SVOSKin puheenjohtaja, vesiosuuskuntien asiantuntija myös työnsä puolesta. Hän alusti vesiosuuskuntien välisestä yhteistyöstä. Poimin tähän hyvin tiivistetysti pääkohdat kyseisestä alustuksesta.

©maaseutuverkosto, kuvaaja: Jyrki Vesa

 Yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet

Yhteistyön tavoitteita voivat olla mm. toimivuus, varmuus ja kustannustehokkuus. Resurssien vapauttaminen lienee yksi tärkeimmistä tavoitteista, sillä tekeviä käsipareja ei osuuskunnissakaan tätä nykyä liikaa ole. Yhteistyöllä voidaan tavoitella myös tehokkaampaa taloudenhoitoa, vaikkapa yhteisellä kirjanpidolla ja laskutuksen hoidolla. Hallinnon puolella voidaan ajatella yhdistettävän jäsenrekisterin ylläpitoa, viranomaisilmoitusten tekoa, dokumenttien hallintaa ja kokousjärjestelyjä. 

Myös tiedottamisessa ja toiminnan suunnittelussa voidaan hyötyä hakea yhteistyöstä. Tekniikan osalta mahdollisuudet lienevät selvimmät mm. vikapäivystys, huollot, korjaukset ja yhteishankinnat. Vesihuolto vaatii paljon tietotaitoa liittyen mm. vesihygieniaan ja varautumiseen. Siksi tarvitaan koulutusta, jota voidaan myös hankkia yhteisesti vesiosuuskuntien kesken.

Useita toteutusvaihtoehtoja

Yhteistyön toteuttamiseksi on useita vaihtoehtoja. Sulauttamalla eli vesiosuuskuntien talouden ja vastuuhenkilöiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa isomman kokonaisuuden etuja, kuten mahdollisuus työntekijän palkkaamiseen ja hallinnon jäsenten valitseminen isommasta joukosta. Kahden tai useamman osuuskunnan yhteiset ostopalvelut voivat tuoda kustannushyötyä ja toisaalta ne voivat yhdessä olla isompi ja sitä myöten kiinnostavampi asiakas palveluntarjoajalle.

Yksi yhteistyömalli voisi olla myös se, että yksi osuuskunta tuottaa palvelut muille esimerkiksi huollon, ylläpidon ja hallinnon osalta. Sama idea toteutuu myös yhtiömuotoisessa palveluiden hankinnassa: osuuskuntien yhteinen yritys tuottaa palvelut omistajaosuuskunnilleen ja ehkä myös muille. Vastaava systeemi voidaan toteuttaa mahdollisesti myös alueellisella yhdistyksellä.

SVOSK valvoo vesiosuuskuntien etuja ja tarjoaa neuvontaa ja palveluita

Puhtaan veden tulo ja likaisen meno ovat yksi elämisen perusasioista ja siten vesiosuuskuntien työ äärimmäisen tärkeää maaseutualueilla. Niistä kannattaa siis pitää huolta! Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry eli SVOSK on vesiosuuskuntien oma etu- ja palvelujärjestö. Edunvalvonnan lisäksi se tarjoaa jäsenilleen erilaisia palveluja ja neuvontaa sekä edistää osuuskuntien välistä yhteistyötä.

Jos olet mukana vesiosuuskuntatoiminnassa, ja SVOSK on sinulle uusi, kannattaa tutustua siihen osoitteessa http://www.svosk.fi.

Teksti: Anna Kulmakorpi