Hyvinvointi on ajan sana. Siitä puhutaan, kirjoitetaan ja
uutisoidaan paljon, asian eri kanteilta. Kun vuoden alussa aloitin
kyläaktivaattorina, minua haastateltiin Ylöjärven Uutisiin. Toimittajan
kiperien kysymysten kautta minulle kirkastui itsellenikin, mikä on
kylätoiminnan ydin. Toimittaja halusi siis tietää, millainen on hyvä ja
aktiivinen kylä. Vastasin, että sellainen, jossa sen asukkaat viihtyvät ja
jossa heillä on hyvä olla.
Kun ajatusta pyörittelee pidemmälle, tulee helposti siihen
lopputulokseen, että aika lailla kaikki kylässä tehtävä tähtää hyvinvointiin.
Kyläyhdistys toimiessaan asukkaiden elinolojen turvaamiseksi ja arjen
sujuvoittamiseksi, urheiluseura järjestäessään liikuntamahdollisuuksia, nuorisoseura
tarjotessaan kulttuuria, ja niin edelleen. Ne kaikki edistävät kyläläisten
hyvinvointia suoraan tai välillisesti, vaikka hyvinvointi ei suoraan tavoitteena
olisikaan.
Hyvinvointi kokemuksena
Hyvinvointi koostuu hyvin monenlaisista asioista, riippuen
myös siitä, tarkastellaanko sitä yksilön näkökulmasta vai laajemmin. Osa
hyvinvoinnin osatekijöistä on mitattavia (esim. toimeentulo), mutta osa on vain
kokemuspohjaisia. Näin ollen myös kylien hyvinvoinnin vertailu on hankalaa, niillä
kun on kaikilla omanlaisensa sijainti, ympäristö ja ihmiset. Kylissä voi olla
myös hyvin erilaiset tarpeet – jossain voidaan ihan mukavasti ilman koulua tai
kylätaloa, jos koulu on kuitenkin kohtuullisen matkan tai yhteyksien päässä, ja
yhdessä on opittu toimimaan ilman erillistä, omaa kokoontumistilaa tilaa. Ja
niinhän sitä sanotaan, että hevoseton on huoleton: kylätalon ylläpitämisessä on
iso työ ja rahaakin se vaatii. Toki monessa kylässä kylätalo on tuikitärkeä kohtaamispaikka
ja ahkerassa käytössä ympäri vuoden.
Kyläläisten yhteistoiminnan ja yhdistystoiminnan ytimessä on
yhteisöllisyys, joka tuottaa sosiaalista hyvinvointia. Yhteisöllisyys löytää
uusia muotoja koko ajan (vrt. some ja erilaiset alakulttuurit), mutta
kylätoiminnan pitkät perinteet ja tuttu toimintapa naapurin mummon ja kylän
lasten perään katsomisessa sekä naapuriavussa on selvä vahvuus - myös
tulevaisuudessa!
Elämyksiä meille ja muille
Toinen muodikas sana on elämys. Maaseudulla on valtavan
paljon asioita, jotka tuottavat elämyksiä. Luonto ja metsä, eläimet,
hiljaisuus, sauna, pimeys, järvi. Muun muassa nämä voivat olla itsessään
elämyksiä, tai ne voivat mahdollistaa niitä – pimeässä näkyvät tähdet ja
revontulet paljon paremmin kuin kaupungin valosaasteen keskellä. Elämykset
tuottavat kokijalleen hyvää oloa, herättävät tunteita ja antavat uusia
kokemuksia. Ja ne taas tuottavat hyvinvointia. Ja onhan hyvinvointia
tuottaville luonto-, eläin ja maatila-avusteisille palveluille jo nimikin,
green care, vihreä hoiva.
Maaseutumainen ympäristö on mahtava mahdollisuus myös
yhdistyksille tuottaa elämyksiä ja hyvinvointia uusin ja uudestaan nousevin tavoin
sekä asukkaille että kylässä vieraileville. Yhteiset sieni- ja
luonnonyrttiretket, yhteisölliset saunat ja tarinoihin perustuvat kyläreitit
mobiilipalveluina nostavat suosiotaan. Kylän liiketoimintaakin näistä voi
rakentaa, vaikka työtä ja ennen kaikkea hyvää tiedotusta se varmasti vaatii.
Mutta aika alkaa olla kypsä - mikä voisi
olla teidän kylänne elämyspalvelun peruskivi tai hyvinvoinnin lähteen pääsuoni?
Teksti ja kuva: Anna Kulmakorpi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti