keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kyläfoorumi: Leader-rahoituksella kehitetty maaseutua

Tampereen seutukuntaa koskeva Kantrin Kyläfoorumi nosti esiin alueen yhdistystoiminnan hyviä käytäntöjä, haasteita ja esimerkkejä Leader-rahoituksesta.
- Myös kaupunginläheisellä maaseudulla tehdään monenlaista hienoa kylien ja niiden ihmisten eteen. Halusimme tuoda tätä työtä esiin innostukseksi, inspiraatioksi ja malliksi muille, tilaisuuden pääjärjestäjänä toiminut Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi kertoo.
Leader-rahoituksella voidaan tukea muun muassa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Julkisen tuen osuus muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, joista Kantri ry toimii Tampereen seutukunnassa. Kyläfoorumin ohessa juhlittiin Kantrin 20-vuotista taivalta.
Suomi on suuren maaseudun maa. Ylen uutisoimien viime vuoden tutkimusten mukaan yli puolet lapsiperheistä haluaisi asua maaseudulla. Kaupunkilaisista 400 000 haluaisi muuttaa maalle.
- Valtamediaa tehdään pääkaupungista käsin, joten maaseutu jää herkästi sivurooliin tai siitä uutisoidaan harhaanjohtavasti. Maaseutu ei ole kuollut, sillä meillä on yli 3 000 kyläyhdistystä ja vajaa 900 kylätoimikuntaa, valtakunnallisen kyläyhdistysten kattojärjestön, eli Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Petri Rinne puolusti maaseutua.

Ilkka ja Kaarina Louhi kertovat "Iloinen konkkaronkka" -hankkeesta.


Puolet kouluista lakkautettu

Tilastokeskuksen mukaan puolet Suomen kyläkouluista on lakkautettu 25 viime vuoden aikana. Tällä hetkellä kouluja on noin 2400. Lakkautuksilla on myös suora vaikutus koulumatkojen pitenemiseen ja lähiliikuntapaikkojen menettämiseen.
- Koulujen lakkautusta perustellaan usein säästösyillä. Tutkijat Eeva-Kaisa Hyry-Beihammer ja Outi Autti ovat kuitenkin huomauttaneet, etteivät lakkautukset ole aina tuoneet toivottuja säästöjä. Esimerkiksi Pudasjärven kunnassa kuuden koulun lakkauttaminen tuli kalliiksi, Suvi Pesonen Suomen Lähikoulut ry:stä kertoi.
Suomen Lähikoulut on valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on pysäyttää kyläkoulujen lakkautusbuumi ja kohtuullistaa koulumatkaan käytettyä aikaa.
Monessa paikassa koulu on kylän keskus, koska koulu toimii usein myös kyläläisten kokoontumis-, juhla- ja harrastuspaikkana. Kangasalan Raudanmaasta Kautialan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Katri Lindberg ja Nokian Taivalkunnan kylät ry:n puheenjohtaja Olli Sorva kertoivat kyläläisten taisteluista koulun säilyttämiseksi.
- Raudanmaalla kyläläiset ovat tukeneet koulun toimintaa monin eri tavoin, muun muassa järjestämällä erilaista ohjelmaa ja tempauksia sekä toimimalla tarvittaessa välituntivalvojina esikoulussa. Koulussa toimii säännöllisesti kyläkoulukahvila, jonne lasten vanhemmat leipovat tarjottavat ja lapset hoitavat myyntipuolen sekä ohjelman, Lindberg sanoo.
Taivalkunnan kyläkoulu on suuntautunut yrittäjyyskasvatukseen. Idea lähti rehtori Kari Haikoselta, kun koulu oli monesti lakkautusuhan alla. Kyläyhdistys haki hankkeeseen rahoitusta Kantrilta ja toteutti sen yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa.
- Yrittäjyyskasvatus on hyvä keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Parhaassa tapauksessa nuori saavuttaa hyvän asenteen lisäksi terveen itsetunnon, Olli Sorva valottaa.
Vesilahden Rämsööstä on koulu lakkautettu, mutta rakennuksessa toimii Ahtialan päiväkoti, joka sekin on ollut usein lakkautusuhan alla. Päiväkodin säilyttämisen puolesta Rämsöön kyläkerho hallinnoi Kantrin rahoittaman ”Iloinen konkkaronkka” -hankkeen, jonka tarkoituksena on eri-ikäisten asukkaiden vuorovaikutuksen vahvistaminen.
- Seniorit kokoontuvat päiväkodille kerran viikossa. Erityistä tapaamisissa on se, että meillä on tabletti-tietokoneet, joiden käyttöä opettelemme yhdessä ja lasten kanssa. Pidämme toisiimme myös yhteyttä niiden avulla, Kyläkerhosta Kaarina ja Ilkka Louhi kertovat.

Suvi Pesonen.


Nuoret mukaan

Orivedellä on onnistuttu aktivoimaan yhdistyksiä yhteistyöhön ja saatu nuoria mukaan toimintaan. Iso merkitys on ollut Piia Hannilan vetämällä ja Kantrin rahoittamalla Järjestöjen talo -hankkeella, jossa paikalliset yhdistykset kokoontuvat saman katon alla.
Nuoret toteuttivat yhteistyössä yhdistysten kanssa ORWfest-tapahtuman.
- Nuorille täytyy antaa luottamus tehdä itse. Aikuisten tehtävä on kannustaa ja opastaa, ei tehdä asioita puolesta, Piia Hannila muistuttaa.
Yläkouluikäisiä nuoria houkuteltiin järjestämään tapahtumaa messujen yhteydessä ”Tuunaa oma tapahtuma” -pisteellä.
- Tarjosimme pisteessä pizzaa ja pyysimme nuoria kirjoittamaan mitä he haluaisivat tehdä Orivedellä. Osa vastaajista antoi yhteystietonsa ja tuli myöhemmin mukaan suunnittelemaan tapahtumaa, Piia Hannila kertoo.
Kantrin Nuoret töihin -teemahanke työllisti parikymmentä kesätyöntekijää Tampereen seutukunnassa. Heistä neljä toimi Orivedellä Taiston talossa Sosiaalidemokraattinen yhdistys ry:n hallinnoimassa hankkeessa. Yhteensä yhdistys työllisti seitsemän nuorta, jotka remontoivat Taiston taloa, järjestivät tapahtumia ja pyörittivät kahvilaa sekä kerhoja.
Kantrilta voi hakea rahoitusta jatkuvasti. Johtokunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tekee päätökset rahoitettavista hankkeista.

Vas. Lauriina Lehtonen Taiston talon omistavasta Oriveden Sosialidemokraattisesta yhdistyksestä, Oriveden asemalla talolla kesätöissä ollut Laura Heikura, MLLn Oriveden yhdistyksen pj Marika Mäkinen, ORWfest-tapahtuman nuori tekijä Aino Mäkelä ja Oriveden kaupungin hankekoordinaattori Piia Hannila. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti