Kylissä ei suvaittu rakentamisen rajoittamista

Kantrin toimistolla Anna Kulmakorpi (etualalla), Matti Järvinen (vas.), Kari Kylkilahti ja Airi Paananen.

Leaderin 20-vuotisjuhlaviikolla Kantrin toimiston Avoimien ovien päivässä muisteltiin menneitä. Tamperelainen Matti Järvinen on seurannut Kantrin toimintaa perustamiskokouksesta asti sekä vetänyt lukuisia hankkeita että toiminut kyläyhdistysaktiivina.

-         - Leaderin kantava ajatus paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä on pysynyt samana. Edelleen suurin ongelma on kuitenkin se, että Leader-toiminnasta tiedetään liian vähän, Järvinen summaa. 

Järvisen muistoissa hänen mieleensä erityisen tärkeänä asiana nousee vuonna 2011 Kantrin johtokunnan alaisuuteen perustettu Kylien työryhmä.

-         - Seutuhallituksen puolesta alettiin suunnitella kaupunkiympäristöjen rakentamisen rajoittamista. Maaseudun puolesta ajatteleville tuli suuri hätä ja alettiin miettiä mitä voitaisiin tehdä. Olin mukana ensimmäisessä kokouksessa Ahlmanilla, jossa Kylien työryhmä perustettiin, Matti Järvinen kertoo.

Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi oli tuolloin töissä kyläasiamiehenä KaPiTaNo-hankkeessa, jonka johdosta Ahlmanille kutsuttiin koolle kaikki Tampereen seutukunnan kyläyhdistykset. Tilaisuuteen saapuikin noin 80 henkilöä. Tilaisuudessa hyväksyttiin julkilausuma otsikolla: ”Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan -seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät”. Ohessa on Anna Kulmakorven kirjoittama juttu aiheesta KyläNyt-hankkeen tiedotuslehteen 2013.

Kantrin toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti muistelee seutuhallinnossa suunniteltua ohjeistusta maaseudun rakentamisen rajoittamiseksi. Tätä ohjeistusta kuntien kaavoittajat olisivat noudattaneet.

-         - Ohjeistuksella olisi estetty käytännössä maaseudulle rakentaminen muuten kuin kuntien tontille. Jos halutaan asukkaita kaupunkeihin, pitäisi heitä mieluummin houkutella tekemällä kaupunkialueet kiinnostavimmiksi, eikä rajoittamalla maaseudulle rakentamista.

Maanrakennuslain uudistaminen on edelleen työn alla.

-         - Kansalaisaktiivisuudella pystytään vaikuttamaan asioihin. Toivottavasti maaseudun rakentamista ei rajoiteta, Kantrin hankeaktivaattori Airi Paananen tiivistää.

Kylien työryhmä on edelleen olemassa. Se kokoontuu tarvittaessa.

Teksti ja kuva: Vilja Pylsy

Tiina Honkiniemestä Kantrin puheenjohtaja

”Ei missään nimessä”, oli nokialaisen Tiina Honkiniemen vastaus, kun häntä
kysyttiin Kantrin puheenjohtajaksi. Ensijärkytyksen jälkeen Honkiniemi kuitenkin innostui ja kertoo uuden pestin olevan mielenkiintoinen.

Kantrin johtokunta noudattaa kolmikantaperiaatetta, jossa kolmasosa jäsenistä edustaa kuntia tai muita julkisia tahoja, kolmasosa yhteisöjä ja yrittäjiä, kolmasosa maaseudun asukkaita. Honkiniemi toimii hallituksessa yhdistysten ja yritysten edustajana. Hän aloitti Kantrin hallituksen jäsenenä kaksi vuotta sitten.

Tottijärven päiväkodissa työskentelevä Tiina Honkiniemi on joutunut kokemaan suomalaisen byrokratian hyvät ja huonot puolet. Tottijärvi-Seuran alaisuudessa hänen vetämänsä Tottijärven monitoimipuiston rakentamishankkeen piti olla selkeä kokonaisuus. Lupa-asiat ja selvittelyt tekivät hankkeesta kuitenkin kolmivuotisen (2009-2012) ja Honkiniemeltä vietiin hänen sanojensa mukaan hankkeen aikana ”kaikki mehut”.
- Onneksi monitoimipuisto saatiin vastoinkäymisistä huolimatta valmiiksi. On ilo seurata työpaikan ikkunasta, kun leikkipaikalla on toimintaa.

Vaikka Honkiniemi ei päässyt hanketyössä helpolla, innostuu hän Leader-työstä puhuttaessa.
- Kaikki jotka ovat joskus vetäneet hankkeita ymmärtävät Kantrin suuren merkityksen alueensa elinvoimaistajana. Leader-työllä on myös positiivista vaikutusta maaseudun työllisyyteen. Jos on hyvä hankeidea niin rohkeasti Kantrin Airin ja Karin juttusille, Honkiniemi innostaa.

Kantrin hallitus ja työntekijät kiittävät edellistä puheenjohtaja Riitta Halmetta!

Teksti ja kuva Vilja Pylsy

Teemailta: Piha on kylätalon käyntikortti

Tervetuloa teemailtaan ke 7.9.2016 klo 17.30
Tottijärven Jukolaan os. Pajulahdentie 28, Tottijärvi (Nokia).

Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus alkaa kahvituksella.

Luennoitsija ja maisemasuunnittelija Jutta Ahro kertoo käytännön esimerkkien avulla vinkkejä yhteisten ulkotilojen ja pihojen parannustoimiin sekä kylänraitin piristämiseen. Lisäksi tutustumme 1927 rakennettuun Jukolan juhlataloon ja sen piharatkaisuihin Tottijärven Maa- ja kotitalousseuran Kirsi-Marja Kasteenpohjan johdolla. Leader-rahoituksesta kysymyksiin vastaa Kantri ry:n hankeaktivaattori Airi Paananen.

Ilmoittautumiset kahvituksen vuoksi 31.8. mennessä Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorvelle: anna.kulmakorpi@kantriry.fi tai p. 040 487 5848. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisesta erityisruokavaliosta.

Järjestäjä: Kantrin kyläaktivaattori-hanke
Yhteistyössä: Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, ”Pirkanmaan maaseutu  – ihmisten kokoisille ideoille” -hanke ja Tottijärven Jukola.

Kesäteatteri yhteishengen lujittajana

Teksti julkaistu Kantrin kyläaktivaattorin Facebook-sivuilla 31.7.2016

Rämsöö, Vesilahti


”Me olemme tasa-arvoisia. Älä tuhoa tuntematonta. Tutustu tuntemattomaan”, opettaa Pocahontas Rämsöön kesäteatterin samannimisessä näytelmässä. Rami Saarijärven käsikirjoittama ja ohjaama laadukas koko perheen näytelmä on satua, mutta tuntuu, että tarinan opetusta vaalitaan myös teatterin ulkopuolella.
-   Kaikkien vapaaehtoisten apua tarvitaan ja jokainen voi halutessaan olla osa tarinaa, Rämsöön kyläkerhon puheenjohtaja ja Pocahontas-näytelmän tuottaja Mari Ollinpoika kertoo.
Totta tosiaan, vapaaehtoisia on näyttämöllä, kahviossa, parkkipaikalla, lipunmyynnissä – kymmenittäin takaamassa katsojien teatterinautinnon. Ja mikä parasta, vapaaehtoisten läsnäolo on aitoa. Katsojat otetaan vastaan tervehtien ja lämpimin hymyin.
-  Talkoolaisia on mahdottoman helppo saada. Se johtuu varmaan meidän kerhon positiivisesta ilmapiiristä ja tiiviistä kyläyhteisöstä, yhdistyksen rahastonhoitaja Päivi Koskinen tietää.
-  Meillä kaikki voivat olla omia itsejään, varapuheenjohtaja Anne Qwick jatkaa.
Reilun kahdensadan asukkaan kylä Vesilahdessa on kuuluisa hyvästä talkoohengestä  ja aktiivisuudesta kulttuurin vaalimiseksi. Kauniin Suonojärven rannalla sijaitsevan kesäteatterin lisäksi tuttuja tapahtumia kylällä ovat Kovan Teknologian Päivät ja Moottorimusiikin Festivaalit.
Rämsöö on valittu Vuoden Kyläksi 2007 ja Rämsöön kyläkerho on saanut lukuisia huomionosoituksia. Viimeisin on Pirkan Kylien tänä vuonna antama kunniamaininta 30-vuotiaalle yhtäjaksoiselle kesäteatteritoiminnalle. Viimeiset kymmenen vuotta Rämsöön kyläkerho ja Vammalan teatteri ovat tuottaneet kesänäytelmiä yhteistyössä.
- Kesäteatteri on koko kylän yhteishengen lujittaja. Monille, kuten minulle, tämä on koko perheen yhteinen harrastus, Ollinpoika kertoo.
Ollinpojan mukaan kyläyhdistyksen tärkein tehtävä on tukea yhteisöllisyyttä sekä edustaa kylän asukkaita.


Elinvoimaa Leader-hankkeista

Rämsöön kylää on kehitetty lukuisten Kantri ry:n Leader-hankkeiden avulla. Alkusyksystä alkaa kyläkerhon vetämä ”Iloinen konkkaronkka” -niminen Leader-hanke.

”Iloinen konkkaronkka” — sellaiseksi vanhalla Rämsöön murteella nimitetään iloista joukkoa. Iloinen joukko tarkoittaa hankkeessa kotona asuvien ikäihmisten ja kylällä sijaitsevan Ahtialan päiväkodin lasten yhteistä iltapäiväkerhoa. Kerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa: yhtenä iltapäivänä päiväkodilla ja toisena virtuaalisesti. Virtuaalisessa kokoontumisessa senioreiden ja lasten käytössä on tablettitietokoneet. Ikäihmisiä opastetaan tarvittaessa koneiden käyttöön, jotta he voivat hankkeen jälkeenkin pitää yhteyttä ja hoitaa asioita verkon kautta.

-  Hankkeen kautta eri sukupolvet kohtaavat ja samalla tuetaan ikäihmisten kotona asumista, Ollinpoika perustelee.

Rämsöön kylässä on kovin vähän kunnan peruspalveluita. Entisen kyläkoulun, Ahtialan päiväkodinkin jatkuminen on ollut vaakalaudalla.

-  Onneksi Vesilahden kunta teki päätöksen, että päiväkoti saa jatkaa. Asioita arvotetaan nykyään liikaa rahan kautta. Arkielämän sujuvuudella on kuitenkin tärkeä merkitys myös vapaaehtoisten jaksamiselle. Jos maaseudun arki menee palveluiden lähdön myötä kovin hankalaksi ja ihmisten jaksaminen vedetään kunnan kautta kuiviin, yhdistyksenkin talkoolaiset vähenevät ja sitä kautta kylän elinvoima hiipuu, Ollinpoika valottaa.

Kylällä toimii kyläkerhon lisäksi Rämsöön urheilijat ja 4H-yhdistys. Kansalaisopisto tarjoaa myös harrastustoimintaa, mutta vastuu kaatuu yhdistysten harteille.

-  On totuttu siihen, että jos jotain halutaan, se täytyy itse tehdä. Ellei ryhdytä toimeen, mitään ei tapahdu, Päivi Koskinen tiivistää.


Pocahontas-näytelmä 7.8.2016 asti. Lisätietoa: http://www.ramsoo.fi/kesateatteri/



Ohjaus ja käsikirjoitus: Rami Saarijärvi

Musiikki: Pekka Murto

Päärooleissa:

Pocahontas, Iida Ollinpoika

John Smith, Turkka Antila

Rämsöön kyläkerho ja Vammalan teatteri.



Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy

Päällikkö Powhatan (Pekka Ojansivu) miettii Pocahontaksen (Iida Ollinpoika) ja Intiaani Kyyhkynsulan (Sanni Voittomäki) ajatuksia tasa-arvosta.

John Smith ( Turkka Antila) vangittuna intiaanien leirissä. Pocahontas (Iida Ollinpoika) puhuu Smithin vapauttamisen puolesta.

Pocahontas (Iida Ollinpoika) saa pelastettua John Smithin ( Turkka Antila)

Intiaanileirissä iloitaan. Edessä vas. päällikkö Powhatan (Pekka Ojansivu), John Smith (Turkka Antila) ja Pocahontas (Iida Ollinpoika)

Intiaanileirin lapset ja englantilaiset lapset ihmettelevät kummat ovat pelottavampia.

Iloisia hetkiä intiaanileirissä.

Kuvernööri Ratcliffe (Teemu Mäkelä)

Pocahontas-porukka Rämsöön Kesäteatterissa.

Rämsöön kyläkerhon aktiiveja. Vas. rahastonhoitaja ja näytelmän tiedottaja Päivä Koskinen, puheenjohtaja ja näytelmän tuottaja Mari Ollinpoika ja varapuheenjohtaja Anne Qwick

Lasitaiteilijat Helena Saikkonen ja Marjukka Lähdekorpi-Ojala.

Kesäteatterin miljöössä, Ahtialan päiväkodissa on teatterin ajan esillä Marjukka Lähdekorpi-Ojalan ja Helena Saikkosen lasitaidetta sekä teatterin pukuja.

Soppeenharjun koululaisten työ huipentuu musikaaliin

Juttu on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 26.5.2016

Soppeenharjun yläkoululaisten vuoden päivät kestänyt musikaali-projekti huipentuu tämän kuukauden lopussa.  Kaikille avoimia maksullisia esityksiä on toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Ainutlaatuisen musikaalista tekee se, että oppilaat ovat toteuttaneet sen  pääosin itse ideoimis- ja käsikirjoitusvaiheesta asti.
- Esityksen valotekniikka ja tanssijoiden koreografiatkin ovat oppilaiden suunnittelemia. Ekonomian valinnaisryhmä huolehtii musikaalin markkinoinnista yhdessä opettajien kanssa ja catering-ryhmä hoitaa iltanäytösten väliaikatarjoilun valmisteluineen, päävetäjinä ja ohjaavina opettajina toimivat uskonnonopettaja Marita Viitanen ja musiikinopettaja Varpu Salmela iloitsevat.

Musikaalissa kuultava musiikki koostuu pääasiassa jo olemassa olevista tutuista sävelmistä.
- Olen sovittanut kaikki musikaalin kappaleet uuteen uskoon. Lisäksi mukana on myös oppilaiden itsesäveltämää siirtymämusiikkia sekä yksi englanninkielinen kappale, joka on sanoitettu biisipajassa pienen oppilasryhmän kesken suomenkieliseen muotoon, yhdessä oppilaiden kanssa musiikilliset osuudet suunnitellut Varpu Salmela kertoo.

Idea musikaaliin lähti koulun juhlavuodesta ja musiikillisesta suuntauksesta.
- Tänä keväänä koulussamme on ensimmäistä kertaa kolme musiikkiluokkaa, yksi kullakin vuosiluokalla. Lisäksi koulumme täyttää tänä keväänä kaksikymmentä vuotta. Nämä asiat olivat aikanaan kimmokkeena musikaali-idealle, Varpu Salmela muistelee.

Nuorten elämästä
Musikaalin teossa alusta asti mukana olleet yläkoululaiset Elina Tapio, Helmi Jonasson, Hilda Havanka ja Henri Puolakanaho kertovat nuorten ottaneen idean musikaalista hyvillä mielin vastaan. Musikaalin suunnitteleminen aloitettiin koululaisten käsikirjoitustyöryhmän kokoontumisella vuosi sitten. Koululaiset työstivät käsikirjoitusta suurelta osin koulun ulkopuolisella ajalla.
- Aluksi mukana oli sikana nuoria. Pikku hiljaa väkeä lähti  ja jäljellä jäi seitsemän hengen ydinryhmä. Käsikirjoituksessa lukee, että päivitetty tyyliin joskus viime vuoden joulukuussa, mutta kyllä sitä on koko ajan muutettu harjoituksissakin, musikaaliin laulun sanojakin kirjoittanut Jonasson kertoo hymyillen.

Tematiikka käsittelee nuorten elämänkysymyksiä: vastuuta, syyllisyyttä, kateutta, ystävyyttä, petosta ja anteeksiantoa.
- Tekstissä on meidän omia synkkiä tuntojamme, Jonasson toteaa.
- Vaikka mukana on vakaviakin aiheita, on meidän elämä kotona kuitenkin leppoisaa, Tapio tarkentaa.
Yläkoululaiset kertovat, että ovat oppineet musikaalin teon aikana kärsivällisemmiksi.
- Kärsivällisyyttä tämä vaatii hirveästi. Jos huomaa, ettei jotain yhtään kiinnosta, täytyy vaan tsempata, Elina Tapio vastaa.
Varpu Salmelan mukaan näytelmä soveltuu nuorille, mutta yhtä hyvin myös kaikille nuorten kanssa eläville aikuisille. Suositusikäraja on 12 vuotta.

Kantrilta rahoitusta
Musikaali esitetään koulun juhlasalissa, jonne on rakennettu lisälava, rekvisiitta ja puvustusta.
Soppeenharjun koulu sai Kantri ry:ltä rahoitusta laadukkaan valotekniikan hankkimiseksi. Taloudellista tukea tuli Kantrin hallinnoimasta Nuoriso-leader -nimisestä tukimuodosta, jonka tavoitteena on käynnistää nuorten ja lasten uutta toimintaa sekä saada heidät mukaan alueen kehittämiseen ja projekteihin.  Kantri voi myöntää tukea projektille, jossa nuorten ja / tai lasten rooli on aktiivinen.
- Aivan mahtavaa, että saatiin kunnon valot lavalle, ei meidän oma näyttämövalaistus olisi mihinkään riittänyt. Valotekniikkaa voidaan käyttää myöhemmissäkin projekteissa, Elina Tapio iloitsee koululaisten kanssa.
- Ja kerrankin saadaan jätkät mukaan, sillä heitä kiinnostaa tekniikka, Helmi Jonasson jatkaa.

Uusia projekteja tulossa
Marita Viitanen ja Varpu Salmela uskovat, että perinne tulee jatkumaan.
- Tällaisen isomman musikaalin työstäminen antaa uudenlaista varmuutta ja potkua tuleville projekteille; avaa uusia näköaloja siihen, mitä kaikkea nuorten kanssa voikaan tehdä. Ilman kollegiaalista yhteistyötä mitään näin suurta projektia ei kuitenkaan syntyisi eli mukana menossa on ollut koululaisten lisäksi iso joukko opettajia ja työyhteisömme jäseniä,  työpari toteaa.
- Itse asiassa katse on jo suunnattu eteenpäin - musiikkiluokkalaisten kanssa on keskusteltu jo seuraavan kevään konsertista, joka rakentuu elokuvamusiikin ympärille, Salmela vihjailee.

Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy

Musikaalin teossa alusta asti mukana olleet yläkoululaiset Hilda Havanka (vas.), Helmi Jonasson, Henri Puolakanaho ja Elina Tapio muistelevat vuoden takaista käsikirjoitusvaihetta hymyssä suin.

Koululaisten live-bändi.

Opettaja Marita Viitanen ohjaamassa Mikaelin (Henri Puolakanahoa) ja Sofian (Laura Viitala) rakkauskohtausta.

Tiukka matsi alkamassa.

Opettaja Varpu Salmela nostattaa bänditreenien tunnelmaa.

Musikaalin cheerleadereillä on energiat katossa.

Koululaisten live-bändi

Kyläblogissa tieto tiivistyy

Kyläaktivaattorin yksi tärkeä tehtävä on välittää monenlaista paikallistoimijoita hyödyttävää tietoa. Tämän blogin tarkoituksena on toimia apuvälineenä tehtävässä – haluamme koota tänne tarinoita maaseudulta iloksi ja hyödyksi sekä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä kyliltä ja yhdistyksistä. Tämän lisäksi blogi toimii yhtenä hankkeen tiedotuskanavana.

Pääosin kirjoittajina toimivat Kantrin kyläaktivaattori ja paikalliskehittäjä Anna Kulmakorpi sekä Pirkanmaan Leader-ryhmien tiedottaja Vilja Pylsy. Mielellämme otamme vastaan muidenkin kirjoituksia koskien kylätoimintaa, yhdistysasioita tai muuten vaan maaseutuun liittyen.

Yleishyödyllinen kehittämishankkeemme Kantrin Kyläaktivaattori toimii Tampereen seutukunnassa vuosina 2016-2017. Hankkeen tavoitteena on kylien aktivoiminen ja aktivoituminen mm. tiedotuksen ja yhteistyön saralla. Tavoitteeseen pyritään yhdistyksiä niiden omissa tarpeissa avustamalla sekä erilaisten tilaisuuksien kautta.